Miksi arpia tulisi käsitellä?

Onko sinulle tarttunut mukaan elämän poluilta arpia? Onko arpia koskaan käsitelty tai tarkistettu? Kuulitko juuri ensimmäisen kerran niiden käsittelyn tarpeesta? Lue alta, miksi arpien käsittely on tärkeää ja milloin tuo on tarpeellista.

Kuva Salla Lindgren

Vastaanottotyöni kautta kohtaan paljon ihmisiä ja paljon erilaisia tarinoita kuntoutumisen saralla. Paljon onnettomuuksia, operaatioita, murtumia ja kuntoutumista. Paljon myös arpia, isoja sekä pieniä. Tuoreita ja vanhoja. Lähes viikoittain kohtaan myös asiakkaan, joka ei ole saanut valitettavasti juuri minkäänlaista ohjausta arpien käsittelyyn.

Haavat kyllä paranevat. Tikit ja hakaset poistetaan ja elämä jatkuu. Mutta riittääkö se? Mielestäni ei. Siksi olen todennut viisaammaksi kysyä jokaiselta asiakkaalta vammahistorian ja selvittää onko vanhempia arpia olemassa. Miksi?

Arvet ovat sidekudosta ja kuuluvat kehon normaaliin paranemisprosessiin. Arpi on kuin paikka-aine, korvaten näin rikkimenneen kudoksen. Arpi on parantuessaan hyvin erityyppistä kudosta kuin iho. Arven venyvyys ja elastisuus on heikompaa, ja tavallaan myös ehdottomampaa mitä ihon, jonka vuoksi liikkeen ylläpito on äärimmäisen tärkeää arven alueella.

Sillä, onko arpi iso vai pieni, ei ole juurikaan merkitystä. Tämän päivän kirurgia on paljon tähystys-operaatioita, toki myös suurempia avoleikkauksia tehdään. Vaikka operaatiosta jäisi iholle vain pienen pieni jälki, on arpi aina arpi.

Kuva Salla Lindgren

Arpi muodostuu usein useampaan kerrokseen, käsittäen lihaskudosta, faskiaa sekä ihoa. Isoimmissa operaatioissa mennään monen lihaskerroksen läpi. Arpi ei tarkoita siis vain ihon paikkaamista, vaan myös sen alla olevia kerroksia. Jos arpikudokseen muodostuu kiinnikkeitä, vaikeutuu esimerkiksi lymfanesteen kierto. Käytännössä tämä tarkoittaa turvotusta ja nesteen kertymistä. Mikäli arpi on nivelen päällä (esimerkkinä polviproteesi), voi arpikudos vaikeuttaa nivelen liikettä ja vähentää sitä kautta nivelen liikeratoja. Merkkejä kiinnikkeistä voivat olla myös tuntopuutokset ja kipu.

Sairaanhoidossa ohjataan asiakkaille haavan hoito, mikä sekin on tärkeää. Homma ei suinkaan lopu siihen, että arpi on parantunut eikä eritä mitään. Ilokseni olen kuullut asiakkailta myös lääkäreistä ja hoitajista, jotka hoksaavat ohjata kotiohjeet arven käsittelylle. Uskon tuon hiljalleen olevan nouseva trendi. Olen omassa työssäni huomannut asiakkaiden olevan parhaita opettajia. Näin se on varmasti ammattilaisen kuin ammattilaisen vastaanotolla. Isot laivat kääntyvät hitaasti.

Kuva Salla Lindgren

Suurimpia oivalluksia arpien hoidossa ja käsittelyn vaikutuksista olen saanut iäkkäämpien naisten kohdalla. Ennen aikaan moni operaatio tehtiin avoleikkauksena, mikä tarkoitti isoa arpea. Esimerkkinä umpilisäkkeen tulehdus ja sappikivien poisto. Useammalla vanhemmalla naisella on taustalla sektio/hätäsektio sekä yllä mainittu umpilisäkkeen tulehdus ja/tai sappikivien poisto. Näistä kaikista on jäljellä mittavat arvet vatsan alueella. Tänä päivänä lääkärit pyrkivät huomioimaan myös esteettisen puolen, mistä vuosikymmeniä sitten moni nainen on voinut vain haaveilla. Olen nähnyt useamman ”maanantai kappaleen” arpien suhteen, jotka nähdessään ei ole tiennyt itkeäkö vaiko nauraa.
Se, miltä arvet näyttävät vuosien päästäkin, on suuri vaikutus mm naisen itsetuntoon. Siihen, kuinka he näkevät oman kehonsa. Mikäli vatsa muistuttaa useamman synnytyksen ja leikkauksen jälkeen enemmän shakkilautaa, kuin omaa tuttua turvallista kehoa, ei se hivele kenenkään itsetuntoa.

On myös tutkittu mm. sektioarven vaikutusta alaselkä- ja yhdyntäkipuihin, tunnon alenemaan arven alueella sekä keskivartalolihasten & lantiopohjan aktivoinnin haasteissa. Tähän kun lisätään kivut, turvotus ja vatsan pömpötys, alaselän väsyminen ja liikkuvuuden heikentyminen, ei puhuta enää mistään pikkujutusta. Aina kun kajotaan kirurgisesti kudoksiin, tulisi muistaa myös jälkipyykki. Kaikella on vaikutuksensa meihin kokonaisvaltaisesti. Tämän on osoittanut monet monet asiakastapaukset työssäni.

Arvet ovat onneksi ihania ystäviä, sillä ne ovat käsiteltävissä vuosienkin päästä. Eli jos sinulla on arpi esimerkiksi 20 vuoden takaa ja huomaat sen aristavan, kiristävän ja vaikuttavan esimerkiksi vatsan turvotukseen, sille on tehtävissä vielä paljonkin. Näitä oireita voi ylläpitää niin isompi arpi, kuin myös tähystysoperaation pienikin arpi. Kannustan hakeutumaan oman paikkakuntasi fysioterapeutin vastaanotolle ja aina voit etukäteen kysäistä, tekeekö hän arpien käsittelyä, jos pohdit sitä.

Saitko tekstistä jotain uutta tietoa tai herättikö se ajatuksia?
Vinkkaa tekstistä ystävällesi, jos tiedät hänen kärsivän arpien haasteista ❤

Jätä kommentti