Yritykseni nettisivut, blogi, uutiskirjeet ja sosiaalisen median kanavat perustuvat työhöni ja siihen liittyviin teemoihin. Hyvin pienellä prosentilla tulee jaettua henkilökohtaisesta elämästä tai meidän perheestä.

Minua itseäni kiehtovat tarinat ja ihmiset itsessään, kuinka jokainen on päätynyt kyseeseen pisteeseen. Kuinka sieltä suosta on noustu ja ponnistettu kuivalle maalle. Minulla itselläni ei tällaista suurta tarinaa ole valitettavasti jakaa. Vai voiko sitä valitella, että on saanut tasaisen ja rakastavan lapsuuden, josta on ollut hyvä rakentaa omaa elämää. Minulle on suotu puoliso, johon voi tukeutua kuin kallioon. Olemme yhdessä saaneet kokea vanhemmiksi syntymisen ja etenkin viime aikoina kokea sitä todellista vanhemmuutta. Asiat ovat siis todella hyvin, ilman suurta mediaseksikästä kasvutarinaa ❤

Rakastan työtäni ja toivon sydämestäni että se välittyy myös asiakkaille. Olen sitä mieltä, että elämä on turhan lyhyt jossitteluun ja lottovoiton tavoitteluun. Haluan elää nyt ja minulle työ on enemmän kuin raha ja elanto. Sanoin viime viikolla ystävälle, että tekisin työtäni vaikkei se olisi taloudellisesti välttämätöntä. Kornia, mutta totta. Suurimman osan päivistäni aloitan sillä fiiliksellä, että on ihanaa lähteä töihin. Joinain päivinä kehtuuttaa enemmän, mutta ketäpä ei? Ihmisiä me taidetaan kaikki olla 😉

Vaikka yrittäjyys on ehdottomasti minun juttuni, ja kaikki se mitä tämä työ pitää sisällään, on kulunut syksy ollut hieman vaikea. On paljon asioita, joita en jaa yritykseni kanavissa. Sekin aika varmasti tulee, kun avaan taustoja enemmän, mutta pidän ne toistaiseksi vain itselläni. Voin kuitenkin sanoa, että tuntuu kovin hullunkuriselta tämä kaikki terveysjättien touhu ja samaan aikaan julkisen terveydenhuollon ruuhkautuminen. Jos jollain sanalla pitäisi kuvailla tämän hetken yleistä tilannetta, olisi se ehkäpä ahneus, valta tai yksistään raha?

Olen aina ollut hieman ns. vastavirtaan kulkija. Minun on ollut aina vaikea ymmärtää perusteluja ”nyt vain toimitaan näin” tai ”kaikki muutkin, minäkin”. Tiedostan tässä olevan vaaran paikan. Tulla ulkopuoliseksi valtavirrasta tai jäädä yleisesti yksinäiseksi ja vaille vastauksia. Työelämässä se usein tarkoittaa vähemmän rahaa ja vähemmän valtaa. Sillä se, kuka kumartelee eniten, usein myös tienaa eniten. Oudon leiman saaminen on myös herkässä tässä lajissa. Mutta riskinotto on kannattanut ja tällä hetkellä tunnen vahviten minun yrittäjyyden kulta-aikojen olevan vasta edessä. Hullua kirjoittaa se julki, mutta sellainen tietynlainen rauha ja luotto omaan tekemiseen vahvistuu päivä päivältä. Kulta-ajoilla en tarkoita rahaa, vaan tasaista tekemistä ja oman jutun luomista. Ilman ulkopuolelta tulevaa painetta mahtua muottiin.

Puhutaanpa ammattista kuin ammatista, kyllä suurin anti on ammattilaisen ihka oma persoona. Se on se, mikä jää myös mieleen ja antaa oikeanlaisen vivahteen. Kuinka tylsä ajatus, jos meidän kaikkien tulisi olla samankaltaisia? Miksi tämä kulma on unohdettu työelämässä lähes totaalisesti? Ei kai sen suurempaa rikkautta ole kuin sinä juuri sinunlaisena, minä minunlaisena? Vertaan tätä aina meidän perheessä käytyyn keskusteluun liittyen auton hankintaan tai sen vaihtoon. Minulle on oikeastaan se ja sama millaisella autolla ajan, kunhan pääsen sillä pisteestä A pisteeseen B. Kun otetaan huomioon kriteerit (vähäkulutuksinen farmariauto), jotka auton tulisi täyttää meidän perheessä, ei jäljelle jää kuin tylsiä, samankaltaisia vaihtoehtoja. Jos oikein hullutellaan, voidaan leikitellä värivaihtoehdoilla. Mutta jos matka-ajoa ei tulisi työn puolesta näin paljon ja polttoaineen hinta olisi varmasti kohtuullinen seuraavat vuodet, olisi valinta ehdottomasti persoonallisempi auto. Ehkäpä pick- up? Tai oikea maasturi? Sillä minulle persoonallisuus tarkoittaa tunteita herättelevää kokemusta tai kohtaamista. Puhutaan sitten asiakastyöstä tai auton hankinnasta 🙂

Joululoma tulee oikein hyvään väliin ja pidän itse 1.5vko loman. Vaikka yrittäjänä lomien pitäminen herättää aina hieman ristiriitaisia ajatuksia, ymmärrän myös vapaa-ajan ja jouten olon mahdollistavan ajatusten ja ideoiden pintaan nouseminen. Paljon on uusia ajatuksia ja mahdollisuuksia tehdä tätä työtä ja toisaalta kehittää omaa osaamista niin, että te asiakkaat saisitte parhaan mahdollisen avun. Jätetään hyvät ideat vielä hautumaan ja annetaan ajan tehdä loput.

Pimeä vuodenaika on saanut hiljentämään tahtia myös aivan luonnostaan. Väsymys on läsnä aiemmin illalla ja paras terä urheilla olisi aamulla/aamupäivällä. Tuo harvoin onnistuu, joten olen päättänyt jättää väkisin puskemisen sikseen. Olenkin siis tehnyt pääasiassa pilatesta, sillä siinä minulla yhdistyy liikkuminen ja pysähtyminen. Tunnetta on vaikea kuvailla tarkemmin. Tahti on rauhallinen, mikä saa sen aikaan, etten pysty vauhdilla ja kiireellä kompensoimaan ja pilaamaan tekemistä. Saan keskittyä kuvainnollisesti ja konkreettisesti coreen, mikä sopii tähän vuodenaikaan oikein hyvin. Ottaen huomioon oman taustani liikunnan saralla, on tämä suuren suuri harppaus oman hyvinvoinnin tukemiseksi. Yleisesti ottaen on hienoa että on tavoitteita, mutta onko kaikkea tarpeellista haluta samaan aikaan? Tai onko se edes mahdollista saatika järkevää? Jos haluaa kilpailla urheilulajissa, onko siihen paras ajankohta lasten ollessa pieniä? Mikäli laitat kaikki energiat työelämään, voisiko liikunta olla muuta kuin jatkuvia tavoitteita ja suorittamista?

Ajatuksena on summailla tätä vuotta vielä tarkemmin, ehkä teen sen vain itselleni tai jaan mietteitä myöhemmin täälläkin, aika näyttää. Tätä kirjoittaessa edessä on muutama työpäivä ennen lomaa. Mukavia juttuja on tiedossa ensi vuodelle ja nyt nopealla kelauksella olen ylittänyt itseni monessakin mielessä tämänkin vuoden puolella. Olen saanut käydä puhumassa erilaisille sidosryhmille mm. primitiivireflekseistä ja on pidetty yhteistä workshopia Jarna Lankisen kanssa. Olen kouluttautunut tänäkin vuonna ja luottanut siihen fiilikseen, mihin suuntaan osaamistani vien. Lisäksi on tehty nettisivuja, sosiaalisen median kanavia sekä uusimpana uutiskirjeen käyttöönotto. Paljon uusia juttuja, jotka vievät ajatustyöllään energiaa ja tilaa. Vastavuoroisesti on ollut erittäin hyvä päätös jatkaa lyhyen työviikon tekemistä. Näin minulle on jäänyt aikaa olla kotona lasten kanssa ja toisaalta työstää taustalla olevia projekteja. Ja ihan vain olla.

Tämän myötä toivotan sinulle oikein hyvää joulun odotusta ja lämmin kiitos ajastasi, jonka vietit tekstin parissa ❤ Kuullaan taas!

Terveisin,