Primitiivirefleksit nähdään suurelta osin hermostoa hoitavana metodina, jota se tottakai onkin. Mutta tarkastellessa aihetta siitä näkökulmasta, mitä ne todella ovat ja kuinka ne meissä näkyvät, päästään mielenkiintoisten teemojen äärelle. Nimittäin kestävään malliin vaikuttaa meidän jokapäiväiseen liikkeeseen. Sillä sitähän refleksit ovat, liikemalleja. Meissä jokaisessa.

Minä, kuten suurin osa hierojista, fysioterapeuteista, osteopaateista, naprapaateista ja esimerkiksi kiropraktikoista, olemme hoitaneet asiakkaita, jotka tulevat kerta toisensa jälkeen vastaanotolle samaisen vaivan vuoksi. Tuntuu, että tehdäänpä me mitä hoitoja, ohjataan harjoitteita tai ohjataan kollegalle, vaiva on ja pysyy. Hetkellisesti näyttää siltä, että oire helpottaa, kunnes muutaman viikon kuluttua asiakas tulee uudelleen, kertoen oireen ilmenneen jälleen. Kuulostaako tutulta? Ehkä myös turhauttavalta?

Kaikki tämä alkoi muuttua kohdallani sen jälkeen, kun ymmärsin primitiivirefleksien merkityksen meidän jokapäiväisessä liikkeessä ja olemisessa. Olen aina puhunut näkökulmasta, jossa tutkitaan ja hoidetaan ”pintaa syvemmältä”. Nyt todella osaan sanoa mitä se tarkoittaa.

Primitiivirefleksit ovat liikemalleja, jotka vaikuttavat meissä, haluttiin sitä tai ei. Ne määrittävät esimerkiksi sen, kokeeko keho turvalliseksi hermostotasolla taivuttaa rankaa taakse tai eteen, onko kudoksessa tilaa venyä tai kuinka sujuvasti voidaan ylittää keskilinja. Esimerkit ovat peräisin omalta vastaanotoltani, jonne hakeutuvat pääsääntöisesti tuki- ja liikuntaelin vaivoista kärsivät ihmiset. Käytänkin sensomotorista valmennusta erityisesti kuntoutuksellisesta näkökulmasta, niin lapsille kuin aikuisille.

Jotta tämä teksti ei jäisi aivan liian korkealentoiseksi ja vaikeasti ymmärrettäväksi, otetaan yksi hyvin yleinen esimerkki. Suurin osa meistä tiedostaa, onko oma alaselkä notko vai suora. Osa kertoo, että suvussa suurimmalla osalla ilmenee esimerkiksi alaselän notkoa ja selkä väsyy tai kipeytyy herkästi. Tähän on usein ohjattu vatsalihasten vahvistavaa harjoittelua ja selkää on hierottu vuosien aikana useita kertoja. Pitkät kävelylenkit, kukkapenkin kitkeminen tai kauppakeskuksissa kävely väsyttää ja/tai kipeyttää selkää. Mahdolliset noidannuoli-oireet ovat myös tulleet valitettavasti tutuiksi. Kuulostaako tutulta?

Mikä rooli primitiivireflekseillä kyseisissä vaivoissa sitten on? Refleksit vaikuttavat ympäri kehoa, osan vaikuttaessa kasvojen alueella, osa ylä- tai alaraajoissa ja osa reflekseistä vaikuttaa kehon taka- tai etuosassa. Kun kyseessä on alaselän kipu ja notkoselkäisyys, huomioni kiinnittyy mm kehon takaosan eli takaketjun reflekseihin, kuten Spinal Perez, TLR, Landau ja STNR-reflekseihin. Mikäli testauksen perusteella asiakkaalla nämä kyseiset refleksit näyttäytyvät aktiivisina, on meillä siltä osin suuntaviivat mitä kohti edetä. Tällöin kyseiset refleksit ikään kuin ohjaavat liikettä lantiossa ja takaosan kudoksissa niin, että lantio pääsee ”kippaamaan” eteen, jolloin kipu ja väsyminen kyseisellä alueella on väistämätöntä. Eli virheasento kehossa itsessään kertoo jo meille, että primitiivirefleksien mallit ovat jääneet kesken.

Kun me treenataan keskivartalon lihaksia tai pakaroita ilman, että taustalla on huomioitu refleksien vaikutusta liikkeeseen, me työskennellään aina vajaalla voimantuotolla tai kyvyllä suorittaa kyseinen toiminto. Primitiivirefleksit ovat osa meidän järjestelmää, joiden tehtävä on rakentaa ja kehittää ergonomiset liikeradat ja aktivoida kehon syvät tuet. Keho ja hermosto eivät toisin sanoen kykene ohittamaan refleksien antamaa informaatiota.

Tästä näkökulmasta kokonaisvaltainen kuntoutuminen ja ”pintaa syvemmältä” tutkiminen antavatkin jo huomattavasti paremmat sekä yksilölliset lähtökohdat saavuttaa oikeasti kestävä sekä erityisesti kivuton keho. Tämä on mielestäni myös hyvä esimerkki yksilöllisestä harjoittelusta ja raamittaa sitä kautta ainakin omaa tekemistä, pois ”kaikille samat harjoitteet”- mallista.

Olen käynyt ensimmäisen refleksikoulutuksen yli kaksi vuotta sitten. Tuo oli hyvä pelin avaus, mutta asiakastyö näytti sen, että tekemisessä oli vielä aukkoja ja kaipasin kipeästi vastauksia. Etsin jatkokoulutusta ja etenkin kouluttajaa, jolla olisi kattava ammatillinen tausta aiheesta sekä joustava ja kyseenalaistava mieli. Rakastan kysyä ”miksi” ja vielä enemmän rakastan löytää ihmisiä, jotka sitkeästi tekevät työtä, löytääkseen vastauksia miksi-kysymyksiin. Näiden perusteella lähdin Jenni Katajamaan MoveJoy Refleksi Method-koulutukseen. Enkä ole katunut päivääkään!

Kuten olen todennut aiemminkin, Jennin koulutus oli sellainen löytö, josta olen ikuisesti kiitollinen. Vihdoin joku on etsinyt, tutkinut, löytänyt, jatkojalostanut ja tiivistänyt kaiken yhdeksi koulutukseksi. Tuon koulutuksen aikana jokin lamppu syttyi ja tekeminen alkoi saamaan selkeät hyvin perustellut raamit. Ei enää irrallisia ja yksittäisiä refleksejä, vaan selkeä kokonaisuus, mikä vie asiakkaan tekemistä selkeästi eteenpäin. Joten jos pohdit alalle hakeutumista tai tarvitset lisäkoulutusta alalla jo työskentelevänä, lämmin ja vahva suositus lähteä Jennin koulutettavaksi!

Minulta saa kysyä kouluttautujan näkökulmasta mitä ikinä pohditkin. Tarkemmat infot ja lisätiedot kannattaa kysyä suoraan Jenniltä esimerkiksi instagramin kautta tästä linkistä.

Avasiko teksti aihetta sinulle? Jäitkö miettimään jotain? Kommentoi alle tai vaihtoehtoisesti voit laittaa viestiä sähköpostitse tai instagramin kautta 🙂

Teksti on osa yhteistyötä Jenni Katajamaan / MoveJoy:n kanssa